Kakaravaara

Tyypillisen labbiksen tavoin myös meidän Leevi pitää lapsista. Tai no pitää, mikäli sillä tarkoitetaan lapsosten sietämistä ja ylenpalttista hoivaamista. Kun sukuumme syntyi pari vuotta sitten pieni poika, iski Leeville hoivavaisto. Minne tahansa vauva vietiin, seurasi Leevi kiltisti perässä. Outoa miten koira tuntui vaistoavan, että kyseessä on pentu. Kun poika ehti konttausikään ryömi Leevi kiltisti perässä jaellen suukkoja. Tai oikeastaan toimi vauvan pesulapalveluna. Meidän oli pakko pistää Leevi jäähylle parvekkeelle, sillä hänen hoivansa alkoi olla jo rasittavaa jopa pienelle.

Kun poika nyt alkoi kävelemään, kääntyivät osat päälaelleen. Poika haluaa pussailla Leeviä koko ajan ja lähes roikkua Leevin hännässä. Tässä vaiheessa Leevi irtisanoi hoitosopimuksen ja rupesi etsimään piilopaikkoja sängyn alta ja parvekkeelta. Tämä ei kuitenkaan aina auta  ja välillä Leevi joutuu loukkuun. Monessa tilanteessa olen pohtinut, että joku toinen koira saattaisi ärähtää tai jopa purra. Ehkäpä juuri siinä näkyy labradorien kiltteys. He osaavat laskea kymmeneen. Mutta uskallan väittää, että aina labbiksetkaan eivät tykkää lapsista. Perheystävällisyys tulee siitä, että he sietävät lapsia ja heidän kovia otteitaan. Meidän Leevi ei ainakaan hihku onnesta nähdessään pieniä ihmisiä.

Olen yllättänyt pojan mm. repimästä Leeviä hännästä, ottamalla kovalla otteella kiinni Leevin turkista, tunkemassa omaa päätään Leevin naamaan. Eikä Leevi ole tehnyt mitään, ottanut vain askelia taaksepäin. Toki tällaista käytöstä ei saa lapsiltakaan hyväksyä. En tiedä mitä lapsen äiti tykkää, kun välillä ärähdän pojalle kunnolla, kun olen nähnyt hänen kurittavan Leeviä. Mielestäni se on kuitenkin myös lapsen hyvinvoinnista huolehtimista. Koirista kun ei vaan koskaan voi tietää. Niiltäkin saattaa mitta tulla täyteen. 

Nyt pojan innostus Leeviä kohtaan on onneksi lientynyt. Leevi kuitenkin varmuuden vuoksi säntää yhä edelleen alkutervehdysten jälkeen turvaan parvekkeelle :) Näin tapahtui myös tänään. Aluksi Leevi pussasi pojan puhtaaksi ja tämän jälkeen juoksi portaat ylös ja suoraan parvekkeelle. Sieltä hän kumminkin teki tasaisin väliajoin  kierroksia, aivan kuin olisi tarkkaillut, että kaikki on lapsella hyvin. Nyt tuo nukkuu sängyn alla onnellisena hiljaisuudesta :) 

Leevin epäonneksi sukuumme on syntynyt juuri toinenkin lapsi. Tämä tietänee Leeville lisää hoivattavia... Leevi parka :)